Montag, 22. Januar 2018

Päivän asu

Minä lähden



Ja minä lähden,
nousen vuoteelta,
johon arki minut vangitsi,
lähden ulos valoon ja pimeään,
aamun ruoho kastelee jalkani,
kivi on lämmin,
ja äkkiä oudot linnut kantavat minua
siivillään maan virtojen yli,
tuulet puhuvat minulle.
Jos putoan, en pelkää.

(M. Paloheimo?)

Freitag, 19. Januar 2018

Bose ja Westö

Olen maanantaina sairaalassa kahden hengen huoneessa, kun olin liian nuuka maksamaan omasta taskusta 140 euroa yöltä lisämaksua yhden hengen huoneesta. Tiedän nyt jo, että nukun huonosti ja piti keksiä tekemistä yöksi. Kirjan lukeminen saattaa häiritä huonekaveria ja niinpä päätin ostaa äänikirjan. Äänikirjasta on yksi ainoa kokemus, se oli vuonna kivi ja kirves, kun autossa oli vielä kasettinauhuri ja meillä oli kasetilla Paul Austerin New York trilogia. Olimme autolla muistaakseni Calabriassa Italiassa eli siis aivan etelässä ja ajomatka sujui mukavasti kirjaa kuunnellessa, mutta jostain syystä emme ole sen jälkeen ostaneet äänikirjoja. Mutta nyt päätin kokeilla ottaa sairaalaan äänikirjan mukaan.
Lohdutukseksi tästä inhottavasta sairaalakeikasta ostin itselleni hienot uudet kuulokkeet, jotka eivät putoile korvista ja vähentävät muuta melua ja olen rakastunut niihin.



Aipädiin on nyt ladattu Kjell Westön Rikinkeltainen taivas ja jos ja kun herään nukutuksesta, voi lukeminen tai siis kuuleminen alkaa. Tarkoittaako tuo snooze, että voin ajastaa kuinka kauan haluan kuunnella?  Kuka tietää?


Ihan sopivasti tähän sairaalahässäkkään alkoi Allumiehen ( ent.käsipalloilija ->Sport ist Mord) aikanaan leikattu polvi reistailla ja hän pääsee tuskin portaita kulkemaan niin että meillä on nyt sitten vain rampoja täällä talossa ja kukahan hoitaa ketä. Ehkä hän pääsee huonekaverikseni siihen kahden hengen huoneeseen. :-)

Mittwoch, 17. Januar 2018

Ensin työ ja sitten huvi


Työtä valmisteltiin eilen, kun otettiin monta putkea verta , tehtiin EKG, magneettikuva, röntgenkuva ja vanutupolla MRSA-näyte suusta ja nenästä. Ihan mukavan näköinen muuten se bakteeri kyllä on kuten tästä löytämästäni kuvasta näkee:

kuva täältä

Maanantaina olen rohkea ja päästän neurokirurgin jyrsimään ylimääräistä kamaa selkärangastani. Älkää pliis päiviteltkö asiaa ja kertoko vaaroista vaan kertokaa ainoastaan ihmisistä, joille leikkaus toi apua. Tämän pitäisi olla rutiinijuttu kokeneelle ja sympaattiselle lääkärilleni. Sairaala tuntuu hyvältä, vähän sellainen luksushotelli, kun huoneen minibaarissa on kuulemma pieni pullo viiniäkin.
Mutta ensin lähettävät unten maille haaveilemaan vaikkapa lomamatkoista.

Nimittäin sitten kun olen saanut tämän raskaan työn tehtyä, tulee huvin aika ja siellä onkin pipelinessa vaikka mitä kivaa tälle vuodelle.
Kesäkuun alussa teemme ilmeisesti viikon pyörämatkan, kohde on vielä avoin,  ja kesäkuun loppupuolella aiomme lentää ystäväparin kanssa Milanoon tai siis Malpensaan (edestakainen lento maksaa uskomattomat 53 euroa). Ystävämme ovat asuneet Milanossa viisi vuotta joten meillä on hyvät oppaat mukana. Minulta on Milano ja Leonardo daVincin Viimeinen ehtoollinen jääneet tähän asti näkemättä joten on korkein aika paikata sekin sivistysaukko.
Lokakuussa on sitten ilmeisesti - God willing - matka Japaniin, lennot Finnairilla Helsingin kautta, koska sieltä löytyi edullisia tarjouksia. Kiertomatka pitää vielä lyödä lukkoon, tarkoituksena on tehdä ehkä tämä:

kuva: Studiosus

Reittiin kuuluu mm. kolmen tunnin patikointa vanhaa postireittiä, jossa tutustutaan autenttiseen vanhaan Japaniin, netistä löytyi tämä söpö kuva.


foto: Shutterstock

Ja lopuksi piipahdetaan ehkä vielä Okinawan saarelle, josta löytyi paljon tietoa mm. kerranelamassa-blogista.

Mutta ensin katsotaan olenko silloin vielä hengissä.






Mittwoch, 10. Januar 2018

Päivän peili

Hamassa menneisyydessä asuessani Suomessa radiossa oli lähetys nimeltä Päivän peili ja aloin etsiä sitä netistä, mutta sain selville, että se on joutunut brändimurhan uhriksi ja nimi on nyt Yle uutiset.
Tässä uutiskatsaus meidän aamulehdestä:

1) Viime kesänä operaattorit pakotettiin muuttamaan kännypuhelujen hintoja EU:n alueella eli puhelut maksavat ulkomailla saman kuin kotimaassa, mutta eivätpä ole ainakaan Saksassa muuttaneet kaikkia maksuja. Jos soitan kännykästä Suomeen, siitä otetaan kalliimpi hinta kuin kotimaan eli Saksan puhelusta. Jos sitten ajelen Hollannin tai Belgian puolelle ja soitan sieltä Suomeen, puhelu maksaa saman verran kuin Saksan sisäinen puhelu. Lankapuhelujen hinta Suomeen on suhteellisen kallis, sillä ymmärtääkseni suomalaiset operaattorit laskuttavat jostain syystä yhteistyöpartnereilta enemmän kuin muunmaalaiset ja siksi meidän lankapuhelinfirman listoilla Suomi ei kuulu oikeastaan lainkaan Eurooppaan, sinne pitäisi maksaa erikseen oma flatrate. Onneksi on olemassa WhatsApp, jonka kautta soitan nykyään kaikki puhelut ulkomaille ilmaiseksi.


2) Jotkut turistifirmat tarjoavat asiakkailleen Digital Detox, jolloin kännykän voi antaa loman ajaksi pois ja sitten voi viettää stressitöntä lomaa. Tällaista olisin kaivannut yhteen aikaan, kun Allumiehen työnantaja soitti jatkuvasti loman aikana ja muistelen vieläkin, miten seisoskelin Toscanan viinivuorilla ja odotin, että puhelu loppuu ja loma jatkuu.



3) Enää ei tarvitse matkustaa lomalle Suomeen, sillä Schwarzwald tarjoaa aivan yhtä hyvää tavaraa. Siellä on paljon metsää kuten nimikin sanoo ja porot ja hirvet voi helposti korvata metsäkauriilla tai saksanhirvillä ja hienoja saunojakin löytyy.


Montag, 8. Januar 2018

Harmittaa

Piti lähteä ensi viikolla näihin maisemiin, mutta valitettavasti emme pääsekään.


Minulla on juuri silloin aika neurokirurgille ja pitää päättää, elänkö nyt näiden piikkien varassa ja pelkään koko ajan, että ne kamalat kivut palaavat vai menenkö mini-invasiivisen leikkaukseen otattamaan sen ilkeän syyn pois ja saan toivottavasti ikuisen rauhan.
Olen ollut näiden kipujen takia vähän masentunut viimeiset viikot. Onneksi löytyy kuitenkin ystäviä, jotka ilahduttavat välillä kukilla


tai kirjalla (kiitos♥)


Välillä hiippailen yläkerran Smart TV:n ääreen ja kokeilen ilmaiseksi Netflixiä, menossa on The Crown, jonka Suomessa taitaa kaikki tuntea, täällä ei kukaan.


ja a couple more espressos and I can fly


Näillä mennään

Sonntag, 7. Januar 2018

Vuoden 2017 kuukaudet

Kun katselin Kanavalla-blogin Leenan vuosikatsausta, tuli sellainen tunne, että en ole käynyt missään, mutta blogi on hyvä päiväkirja ja sieltä löytyi todisteita, että olen sentään jossain käynyt minäkin, vaikka moni kiva paikka olikin koti-Saksassa.

Tammikuussa patikoimme Reinin rannalla Bonnilla, taustalla Siebengebirgen vuoristo


Helmikuussa pakenimme karnevaalia Frankenbergin nättiin kylään Eder-joen laaksoon


Maaliskuussa oli vuorossa Machu Pichu


Huhtikuussa käynti Rotterdamissa ihailemassa kaupunkia ja ihmettelemässä tulppaanien määrää


Toukokuussa Berliinissä ja Potsdamissa


Kesäkuussa Suomessa


Heinäkuussa Belgian Gentissä



Elokuussa Baijerissa ystävien synttäreillä Ammersee-järven rannalla



Syyskuussa pyöräiltiin Itävallan ja Saksan rajamaisemissa, kuvassa Burghausen Saksan puolella


Lokakuussa aurinko houkutteli punaviinialueelle Ahr-joelle

Marraskuussa Portugalin Sintrassa


Joulukuussa piipahdettiin Antverpeniin